Raitiotiehanke Turussa

(Julkaistu Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmän Suoraan sanoen -liitejulkaisussa Aamuset-lehden yhteydessä 8.12.2018.)

Raitiotien hankintahinta pitää ottaa mukaan myös ajokustannuksiin, käsittäen raiteet, maahan upotettavat kiskot, ylös ilmaan vedettävät sähköjohdot, tolpat ja niiden kiinnitysjärjestelmät, pysäkit, korokkeet. Turku on seitsemän kukkulan kaupunki. Jo tämä tuo lisäkustannuksia, jos kiskoja vedetään liikkumisen vuoksi nopeinta reittiä tai asuinrakentamisen ehdoilla suositeltavalla tavalla.

Aurajoki on joka tapauksessa myös ylitettävä, rautatiekin taitaa olla välissä ja lisähaittana ovat keskustan kapeat kadut, joita ei voi leventää purkamatta koko kaupunkia. Raitiovaunua ei voi ohjata kuten autoa ja yksi raitiolinja ei voi korvata kaupunkimme monipuolista rakentamista, joka on jo pitkällä eri kaavaehdotuksissa Turun alueella. Raitiovaunuista joudutaan poistumaan kaduille rakennettavalle korokkeelle, jotka vievät lisää tilaa. Vai noustaanko vaunusta suoraan kadulle, ajotielle? Raitiovaunu ei voi siirtyä kadun reunaan, kuten busseilla tapahtuu.

Kaikkia kaupunkilaisia ei voida asuttaa raitiotiereitin varteen ja siksi on kaupunkirakentamisen kannalta harhauttavaa kertoa, että kaupungin ilme parantuisi tiiviimmän rakentamisen ansiosta. Turkua on rakennettu moniin eri suuntiin ja rakentamiseen tarvittavaa tonttimaata löytyy riittävästi. Asukasluvun on laskettu kasvavan mahdollisesti 220 000:en vuoteen 2030 mennessä. Mikäli kasvuvauhti on tätä luokkaa, niin yksi raitiotieverkko ei paranna Turun julkisen liikenteen sujuvuutta nykyistä Föli-liikennettä paremmin. Linja-autot ovat joustavia ja voivat rattia kääntämällä mennä melkein, minne halutaan.

Turku on kerran purkanut toimivat, keskustan liikennettä hoitaneet raitiotielinjat, jotka auttoivat mm. työmatkaliikennettä. Nyt ei enää tätä raitiotieratkaisua tarvita ja hinta pitää myös tunnustaa liian kovaksi saatuun hyötyyn nähden.

Mielestäni nykyiset sähköbussit ovat hinnaltaan ja liikkumiseltaan näppäriä tämän kokoisen kaupungin joukkoliikennettä hoitamaan. Kustannus on huomattavasti alempi kuin yhdenkään raitiotielinjan kustannus, itse raitiovaunutkaan eivät ole edullisia hankintahinnaltaan.

Vihreät ja te muut, jotka ajatte raitiotieratkaisua kuin käärmettä pulloon, toivon, ottakaa järki mukaan ja säästetään Turun veronmaksajien rahoja ja estetään näin turhan ja suuria kustannuksia vaativan hankkeen toteutuminen. Tehdään yhdessä hyviä päätöksiä turkulaisten parhaaksi yli puoluerajojen.

Jouko Laakso
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen,
rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (ps.)

Mainokset

Turun keskustan tyhjennys käynnissä

(Julkaistu Turun Sanomissa 15.9.2018.)

Kuka ottaa vastuun keskustassa toimivien liikkeiden mahdollisesti tulevasta konkurssiaallosta, kun asiakkaat eivät enää pääse henkilöautoilla keskustaan?

Varmaa on, etten lähde kävelemään huonoilla jaloillani linja-autopysäkille monen sadan metrin päähän, eikä moni muukaan.

Oma auto on pihalla ja pääsen sillä kauppakeskuksiin, joissa on ilmaiset parkit. Torikaupassa käynti tulee olemaan loppu kohdaltani. Minulta, joka olen joka lauantai sieltä hakenut tuoretta lähellä kasvatettua ruokaa.

Vihreät saavat mielestäni kantaa päävastuun yhdessä demarien ja kokoomuksen kanssa siitä, miten yksityisautoilu/autoilijat ovat joutuneet tällaisen vihan kohteeksi, vaikka selvästi ovat yhteiskunnalle tärkeä veronkeräyskohde.

Yksikään pienyrittäjä ei kestä 2–3 vuotta ilman asiakkaita keskustan alueella.

Missä on se taho, joka viheltäisi pelin nyt poikki ja pikavauhtia korjattaisiin torin pinta? Unohdetaan koko toriparkki, varsinkin kun halutaan hiilineutraali Turku.

Autot mahdolliseen toriparkkiin pitää ajaa keskustan katuja pitkin. Miten tämä yhtälö voi toimia, ettei autoja keskustaan, jos autot kuitenkin ajetaan kaikki todelliseen keskustaan, torin alle, josta autojen pakokaasut kerääntyvät torin pinnalle ja oikein isoina päästömäärinä Aurakadun puolelle, jonne kuulemma poistoilmaluukut asennetaan.

Turun kauppatori ei ole ollut ilmansaasteeltaan sen ongelmallisempi kuin muutkaan mittauspisteet kaupungissa nykymenolla, kun autot on parkkeerattu katujen varsille.

Nyt on viimeinen hetki panna koko toriparkkihanke jäihin ja mieluummin unohtaa kokonaan tämä järjettömyys, josta saa kärsiä niin yrittäjät kuin myös asukkaat.

Palataan vain torin päällisen parantamiseen helpottamaan liikuntaesteisiäkin ostosmatkoillaan.

Jouko Laakso
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen (ps.)

Laajat sotaharjoitukset ns. länsiblokin kanssa?

Vuoden 1939 elokuussa järjestettiin huomattavan suuret sotaharjoitukset Karjalankannaksen alueella. Siellä oli pääasiassa Suomen armeijan yksikköjä ja sotaharjoitusta seuraamassa oli Saksan sotilasjohtoa kenraaliluutnantti Franz Halderin johdolla.

Tarkkailijoita oli Japanista, Bulgariasta, Romaniasta, Italiasta ja Ruotsista. Ei ketään Ranskasta, Alankomaista, Englannista eikä USA:sta. Herald Tribune -lehdestä oli kyllä paikalla sotakirjeenvaihtaja, joka kirjoitti lehteen, että Suomi järjesti näyttävän sotaharjoituksen, jossa koko Karjalankannas oli yhtä sotilasaluetta Suomen näyttäessä sotilaallisen mahtinsa. Suomen Kuvalehdessä oli kuva hevosen selässä istuvasta Halderista, joka kiikareilla seuraa Ilomantsissa pidettäviä tykistöharjoituksia.

Tänään tiedetään, mihin tällainen aseenkalistelu meidät johti. Ulkoministeri Eljas Erkko jakoi harjoituksen päätyttyä kenraaliluutnantti Halderille Suomen korkeimpia ansiomerkkejä aseveljeä onnitellen. Tänään on toinen ääni kellossa: Nyt on vihollinen sama, mutta harjoituskaverit suurelta osin toiset. Jos taas seuraukset ovat samat kuin viimeksi, on arveluttavaa toimintaa pienen maan kannalta kaivaa verta nenästään ja kuvitella jonkun meitä auttavan tosipaikan tullen. Ei siihen pystynyt suuresti luottamamme Saksakaan ja sen luottamuksen vuoksi on meillä sankarihautoja kautta Suomen.

Meidän pitäisi ottaa omasta historiastamme oppia ja luottaa omaan tekemiseen ja olla liiaksi ottamatta osaa kansainvälisiin konflikteihin. Puolueettomuus on parasta maanpuolustusta. Suomi on Euroopan mittapuulla vahvimpia valtioita sotilaallisesti.

rauhanomaisin terveisin
Jouko Laakso
perussuomalainen itsenäisyysajattelija
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen

Toriparkki uusi lypsylehmäkö?

(Julkaistu Turun Sanomissa 5.4.2018.)

Turun kauppatorin torikannen rakentamisen sanottiin olevan kustannuksiltaan 23 miljoonaa euroa, kun sitä kysyttiin edellisessä valtuustossa ja sen kustantaa Turun kaupunki.

Nyt saatiin juuri lukea TS:stä, että kustannus onkin jo 30 miljoonaa euroa ja lisäksi joukkoliikennelautakunta haluaa 750 000 euroa liikennejärjestelyihin ja taas maksaa turkulainen veronmaksaja kiltisti sen, mitä pyydetään.

Nyt on piikki auki, lisärahan tarve varmaankin tulee kasvamaan, kun veronmaksajat näköjään saavat vastattavakseen ”kustannusapparaatin”, jonka kokonaissuuruudesta ei kenelläkään ole varmaa tietoa.

Vanhusten huolto ja vammaisten asiat ovat jo retuperällä! Rahaa hukataan yllä mainittuun hankkeeseen, jota suuri osa turkulaisista on vastustanut ja vastustaa edelleen. Turun kauppatori on yhtä arvokas historiallisesti kuin Tuomiokirkko tai Vanhan suurtorin alue tai jokiranta sekä Turun linna.

Uuden valtuuston pitäisi ottaa koko asia uudelleen käsittelyyn. Kustannuksiltaan näin epämääräistä hanketta ei saisi aloittaa tämän tietämyksen pohjalta, mitä nyt on saatavissa.

Päättäjät, teillä on myös vastuu. Oletteko valmiit kantamaan sen vastuun, mitä näillä tiedoilla olette saaneet käyttöönne?

Toivon ryhtiä valtuutetuilta tässä hulvattomassa menossa. Missä esimerkiksi ovat tarkat rakennuspiirustukset koko hankkeelle, sekä selvitys rahoituksen vastuusta?

Torin kansi tulee olemaan varmaan suurin kansirakennelma Suomessa ja sen vesitiiviys tulee olemaan vaikeasti hallittavissa. Jos vuotoja syntyy, niin jälleen veronmaksajat ovat maksumiehiä. Voidaan puhua jopa miljoonista euroista.

Jouko Laakso
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen,
rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (ps.)

Föli on paras joukkoliikenteen ratkaisuksi

(Julkaistu Turun Sanomien verkkoversiossa 17.3.2018.)

Föli-joukkoliikenne on Turussa ja ympäristökunnissa saanut varauksetonta kiitosta hyvänä joukkoliikennejärjestelynä. Turku on myös laajalle levinnyt asumisalue ja bussit pääsevät joka alueelle rattia kääntämällä.

Pian ovat nykykehityksen myötä liikenteessä olevat bussit sähkökäyttöisiä ja samalla ympäristöystävällistä joukkoliikennettä. Busseista ei tule kohtuuttomien kustannusten paineita meille veronmaksajille ja reittejä voidaan muuttaa aina tarpeiden mukaan sekä tihentää ajovälejä kysynnän mukaan, kohtuuhinnalla, nyt ja tulevaisuudessa.

Pitäisi kysyä joukkoliikennettä käyttäviltä, mitä he haluavat ja miten he haluavat veroeuronsa käyttää. Myös muilta kaupungeilta on tullut halua matkia Turun mallia joukkoliikenteen järjestämiseksi samoin perustein kuin meillä Turussa nyt on toimittu.

Ylisuuret superbussit ja kiskoilla olevat pitkät raitiovaunuletkat eivät millään muotoa sovi keskikaupungin kapeisiin katuverkkoihin ja siltoihin, vaan ovat suorastaan muun liikenteen vahvana haittatekijänä katuverkossamme.

Nykyistä hyväksi todettua Föli-liikennettä vielä paremmaksi hiomalla saadaan kaikkia tyydyttävää ja hinnaltaan edullista liikkumista Suomen Turkuun.

Jouko Laakso
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen,
rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (ps.)

Oliko Adolf Hitler muka Suomen pelastaja?

Emeritusprofessori Alpo Juntunen väitti jonkin aikaa sitten Turun Sanomissa, että Saksan rooli Suomen itsenäisyyden säilyttämisessä oli toisen maailmansodan aikoihin suurempi kuin yleensä tunnustetaan. Lainaus Juntusen kirjoittamasta analyysistä: ”Voidaan sanoa Hitlerin pelastaneen Suomen 1941. Ilman Saksan apua olisimme joutuneet bolsevikkikurimukseen karjalaisten ja virolaisten tavoin.”

Eikö emeritusprofessori Juntunen tiedä tai halua kertoa, miten meillä Suomessa toimittiin 1920- ja 1930-luvuilla, kun Tarton ns. häpeärauhan rajoja oli tarkoitus asevoimin korjata ja miten se olisi ollut mahdollista? Mustan huumorin tyylillä voidaan sanoa, että Hitlerin valtapyrkimykset tulivat ajallisesti sopivasti Suomen Itä-Karjala-tavoitteiden saavuttamiseksi.

Suomen Lappiin tuli Saksasta tutkijaryhmiä, jotka oli naamioitu maaperä-, eläin-, kasvi-, vesistö- ym. tutkijoiksi.

Kenraaliluutnantti Franz Halder teki matkan Lappiin 1936. Hän oli Saksan maavoimien esikuntapäällikkö ja vaati kestävän tien rakentamista Petsamosta Tornioon, jotta Saksa saa sotateollisuutensa tarvitsemaa nikkeliä turvallisesti Saksaan. Lisäksi Rovaniemen lentokenttää piti laajentaa, jotta Saksan pommikoneet voivat laskeutua ja nousta sieltä pommituslennoilleen. Lisäksi hän vaati pistoraiteiden rakentamista itärajan tuntumaan, jotta tankit ja tykistö saadaan rajan lähelle. Oli selvää, ettei 250 000 sotilasta ja sotakalustoa voitu tuoda Lappiin, ellei infrastruktuuri ollut tiedossa.

Vuonna 1937 kävi edellä mainittu kenraaliluutnantti Halder eversti Väinö Valveen luona, jolloin sovittiin miinakentästä Tallinnan ja Hankoniemen välille. Keskusteltiin myös sukellusvene-esteiden saamisesta, jotta Neuvostoliiton sukellusveneet eivät pääsisi ulos Suomenlahdelta. Varmuudella Halder oli Suomessa myös elokuussa 1939. Kun mietitään, miksi Neuvostoliitto pyysi alueluovutusneuvotteluja Pietarin suojaksi, on selvää, että heidän tiedustelupalveluorganisaationsa kyllä tiesi, mitä hankkeita meillä oli Saksan kanssa valmisteilla ja ketä vastaan. YH 1939 kesällä oli suomalaisten suuri sotilaallinen näytöstilaisuus Karjalankannaksella ja Herald Tribune -lehden sotakirjeenvaihtaja kirjoitti: ”Ennennäkemätön sotaharjoitus, koko Karjalankannas oli yhtä sotilasaluetta ja Suomi näytti sotilasmahtinsa.” Kaikki muut tarkkailijat olivat Saksasta, Italiasta, Bulgariasta, Japanista ja Romaniasta.

Neuvottelutietä ei päästy alueneuvotteluissa eteenpäin, vaikka olisimme saaneet Repolan ja Porajärven metsävarat vaihtokaupassa. J. K. Paasikiven ei annettu tehdä näitä alueluovutuksia ilmeisesti Saksaan luottaen.

Neuvostoliitto aloitti talvisodan, eikä varmaan enää siinä vaiheessa olisi tyytynyt pelkkään alueluovutusvaatimusten toteutumiseen, vaan tarkoituksena oli vallata koko Suomi. Pitää kiittää sotilaitamme ja koulutettuja sotilasjohtajia, jotka pelastivat Suomen. Poliitikkojen virhearvio maksoi maallemme kuolleina ja haavoittuneina kymmeniä tuhansia sotilaita ja siviiliuhreja. Perheitä koskeva suru ja kärsimys jatkui vuosikymmenet.

Josif Stalin huomasi, miten heikko hänen armeijansa oli, kun ei pientä Suomea pystytty valloittamaan. Hän varmaan tiesi, että Saksa tulee hyökkäämään Neuvostoliittoon maailman parhaan armeijansa teholla, kuten sitten tapahtui ja Adolf Hitlerin unelma kommunistien nujertamisesta alkoi. Suomi yhtyi myös pitkään suunnitelmissa olleeseen unelmaan korjata Tarton häpeärauhan rajat. Suomi oli sotilaallisesti käytännössä alistettu Saksan sotilasjohdolle ja joutui toteuttamaan Hitlerin tahtoa. Kun Saksan tuho oli nähtävissä, Maltan kokouksessa annettiin Neuvostoliitolle oikeus irrottaa Suomi sodasta. Hitler suuttui ja haukkui meitä täikansaksi ja ei millään lailla pelastanut meitä, vaan vaati taistelemaan loppuun asti ja Joseph Goebbelsin toimistosta tuli sanana nykyäänkin tuttu finnlandsierung eli ”suomettuminen”, jota on viljelty suhteessa Venäjään.

Kun onneksemme saatiin sopurauha aikaan Neuvostoliiton kanssa, pani Hitler Lapin saksalaisupseeriston vaihtoon, ettei mahdollinen toveruus estäisi tuhoamasta Lappia. Lopuksi tämä ”Suomen pelastaja” hävitti Lapin ja teki sen asukkaille elämän vaikeaksi moniksi vuosiksi. Melkein sain sydänkohtauksen, kun emeritusprofessori Juntunen ”ylensi” Hitlerin Suomen pelastajaksi.

Olen pitkään perehtynyt toisen maailmansodan tapahtumiin ja Suomen rooliin. Suomi ei ollut ihan puhdas pulmunen. Lähinnä arvostelen politiikkaa, en Suomen armeijaa. Se oli tehtäviensä arvoinen ja myös kärsijä. Sen kertovat sankarivainajat ja haavoittuneet.

Sata vuotta olemme olleet Suomena, mutta emme itsenäisinä, koska Euroopan unioni lopetti todellisen itsenäisyyden meiltä. Sekin vaati uhreja, vaikka ei ammuttu laukaustakaan. Monet yksityisyrittäjät menettivät kaiken omaisuutensa ja monet menettivät henkensä oman käden kautta. Paljon on vielä tänäänkin maksamatta valheellisten lupausten perusteella otettuja valuuttalainoja.

Itsenäisyyden menettäminen on tosiasia. Suomen menetettyä itsenäisyyttä takaisin odottaen…

Jouko Laakso
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen (ps.)

Politiikan teko?

(Julkaistu Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmän Suoraan sanoen -julkaisussa Aamuset-lehden yhteydessä 2.12.2017.)

Perussuomalaiset melkein pakotettiin hallitusneuvotteluihin mukaan hyvän vaalimenestyksen vuoksi 2015. Toivoin Timo Soinin ymmärtävän, että mukaan pitää saada myös sosialidemokraatit, ettei mennä pelkästään keskustan ja kokoomuksen muodostamaan hallitukseen. En tiedä, miksei Soini kuullut varoituksen ääntä, vaan alistui mukaan hallitukseen, jossa porvarillinen ääni on voimakkain.

Tämä ratkaisu oli meille murheellinen, sillä emme tässä hallituksessa saaneet omaa vaaleissakin korostamaamme linjaa esiin, kuten niiden vähäosaisten auttamista, jotka uskoivat perussuomalaisen politiikan voimaan. Kun pitkin hampain jouduimme kerta toisensa jälkeen tyytymään kahden aivan eri maailmankatsomuksen vaatimaan vähäosaisten kyykyttämiseen, niin oli selvää että kannatuksemme laski ja suorastaan romahti. Vaikka saatiinkin muutamia omia vaatimuksia läpi, kuten ETA:n ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnan säilyttäminen, vapaaehtoinen ruotsin kielen kokeilu, takuueläkkeen nosto ja lisäksi YLE-veron poisto pienituloisilta. Nämä parannukset eivät kuitenkaan yksin tulleet meidän kunniaksemme, koska äänestäjät eivät näitä asioita perussuomalaisten saavutuksiksi mieltäneet.

Kun tämän vuoden kesäkuussa puoluekokouksessa Jyväskylässä puolueemme jäsenet äänestivät ja vaativat uuden puoluekulttuurin nostavan päätään ja ottavan vastuun puolueen nostamiseksi taas suurten joukkoon, oli suorastaan häpeällistä, että vanhat puoluepomot eivät kestäneet tappiotaan, vaan loikkasivat puolueesta. Loikkarit osoittivat olevansa vain oman edun tavoittelijoita ja unohtivat samalla omat äänestäjänsä. Meille, jotka nyt jatkavat puolueen nostamista sille kuuluvaan asemaan maassamme, on tärkeää tehdä työtä niiden eteen, jotka meitä äänestävät ja uskovat siihen, että perussuomaiset ovat tärkeä liike tasa-arvoisemman Suomi-neidon puoluekentässä. Äänestäjät, tehkäämme yhdessä parempi paikka elää ja palautetaan hyvinvointivaltio ilman pitkiä leipäjonoja.

Tämä on myös meidän turkulaisten perussuomalaisten eräs keskeinen teema ja olemme jo saaneet runsaasti uusia jäseniä asiaamme edesauttamaan. Meillä on innostunut ilmapiiri!

Jouko Laakso
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen,
rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (ps.)

Kiky, mitä se on!

Kiky-sopimus eli kilpailukykysopimus on liiaksi ylimainostettu asia paremman talouskehityksen saavuttamiseen.

Euron arvo verrattuna dollariin laski lähes samalle tasolle eli oli jo 1,03-1,04 dollariin verrattuna, kun pahimmillaan se oli lähes 1,50 verrattuna dollariin. Tällöin olimme noin 50 prosenttia kalliimpia vientimarkkinoilla dollaria maksuvälineenä käyttäviin maihin verrattuna. Tällaista hintaeroa ei millään poppakonstilla saada kilpailukykyiseksi vientimarkkinoilla. Esim. 29.9.2017 radiossa OP-ryhmän tuleva pääjohtaja otti kantaa juuri samaan asiaan. Kun nyt olemme olleet eurolla lähempänä dollarin arvoa, saatiin taas meidän perusteollisuutemme, puu- ja metsäteollisuus sekä metalliteollisuuden vientimahdollisuudet uuteen nousuun. Suomen markan aikana olimme maailmanlaajuisesti merkittävä vientimaa suhteellisesti laskettuna. Teimme kauppaa 200 eri maahan ja itsenäisyytemme vuosina Suomi oli todella pohjoismainen kadehdittu hyvinvointivaltio. Hävettäviä leipäjonoja ei ollut eikä tarvinnut pelätä liikkumista ulkona.

Jos vielä halutaan tämä kaunis ja oma kotimaamme Suomi palauttaa hyvinvointivaltioksi uuteen nousuun, meidän on otettava mallia Englannista. Siellä ymmärrettiin omaa parasta ja halutaan itsenäisyys takaisin, jolloin voi taas kansallistaa kannattavat yritykset omaan hallintaan ja käyttää punnat omien kansalaisten hyvinvointiin. Ansioton hyvinvoinnin siemen, joka valuutan ansiosta on saavutettu, on pönkittänyt Suomen perinteisen suurteollisuuden vientiä ja näin myös pk-yritykset ovat saaneet lisää tilauksia alihankintatöinä. Siihen ei hallituksen toimilla ole mitään tekemistä. Voidaan vaan todeta, että kiky-sopimuksen muut toimenpiteet työllisyyden kehittäjänä ovat olleet lillukanvarsia paremman työkehityksen edistävänä tekijänä. Meillä ei ole koskaan keskusteluissa käsitelty riittävästi asiaa, mitä EU-jäsenyys on meille merkinnyt ja mm. yhteiskunnan alasajon syistä.

Pientä liikettä on siihen suuntaan, että kansalaisten asettama paine asioiden perusteelliseen käsittelyyn kasvaa. Meidät ajettiin jopa perustuslakeja rikkoen EU:hun ja pitkälti tosiasioita peittelemällä tähän ”eurostoliittoon”, vain pienten piirien omia tarkoitusperiä ajaen ja välittämättä kansan hyvinvoinnista. Myös pk-yritysten valuuttalainoituksen vuoksi devalvaatioiden kautta konkurssiin ajetut kymmenet tuhannet perheet ja työntekijät kärsivät vielä nykyäänkin näistä ajoista. Ne eivät unohdu mielestä monien kohdalta koskaan.

Täytyy toivoa, että nykyinen euron taso dollariin verrattuna säilyisi mahdollisimman pitkään, se takaisi meille parempaa työllisyyskehitystä ja uusia yrityksiä, mikäli jäsenmaksumme EU:iin kestää siitä aiheutuvan jäsenmaksun nousun valtiolle.

Jouko Laakso
Turun varavaltuutettu (ps.)

Vihapuhe, mitä se on?

Jos meillä Suomessa ei saa arvostella tai perustellusti pelätä islam-uskonnon tuottamaa invaasiota Euroopan alueella, tulkitaan asian käsittely vihapuheeksi, vaikka keskustelu aiheesta on hyvinkin tarpeellista. Nyt näemme, mitä ympärillämme tapahtuu ja myös täällä meillä on oikeudenmukaista kertoa totuutta, sillä lähes kaikki terroristiteot ovat olleet islaminuskoisten tekemiä. Tätä ei kukaan voi sanoa valheeksi.

Todella ihmeellistä on hyssytellä tosiasioiden edessä. Meillä käsketään kotouttamaan islaminuskoisia siirtolaisia meidän yhteiskuntaamme, mutta se on mahdotonta. Se ei onnistu, ellemme me kotoudu heidän yhteiskuntansa malliin ja tapoihinsa. Mielestäni jo tällaisen suljetun yhteisön lisääntyminen keskuudessamme on pienen maan ja meidän pienen yhteisömme, viisimiljoonaisen kansamme, kannalta vaarallista kehitystä, kun asiaa tarkastellaan suomalaisten kannalta.

Kyllä me olemme täysin yksin tämän asian kanssa, joten meillä on velvollisuus puolustaa omaa identiteettiämme. Meillä on joidenkin mielestä vääräuskoisten yhteiskunta. Sen lait eivät välttämättä ole islamisteja varten. Hyvä esimerkki on Norjassa, jossa otettiin vuonna 1973 noin 20 000 iranilaista sotapakolaista humanitaarisista syistä Oslon alueelle. Tämä asukasryhmä kartoitettiin 40 vuotta myöhemmin ja ryhmän koko oli kasvanut lähes 400 000 henkeen. Melkoinen shokki! Kun ajatellaan vielä 40 vuotta eteenpäin, pelkäävät norjalaiset olevansa vähemmistönä omassa maassaan. Me tulemme kokemaan myös saman kohtalon, ellemme itse ymmärrä, miten vaarallinen tämä kehitys on. Kaukoidässä ongelma on jo totta, siellä ovat jo vanhat uskonnot hävinneet taistelun eri uskontokuntien välillä. En väitä, että islam on huonompi kuin oma luterilainen uskomme, mutta luulen, että islam ei kuitenkaan sovi meidän länsimaiseen kulttuuripiiriimme.

Ei vihapuhetta, mutta sananvapautta pitää olla, se on suomalaista suorasanaista mielipidevaihtoa. Sitä pitää myös kunnioittaa, kuten alussa olikin, ei omaa asemaamme pahentavaa hyssyttelyä pidä myöskään hyväksyä. Meillä on omat tapamme ja perinteemme, pitäkäämme niitä yllä ja arvossa, ei ole syytä muuttaa omia arvojamme.

Jouko Laakso
Turun varavaltuutettu (ps.)

Toriparkki, Turun uusin farssi!

Näin Turussa ja vain täällä voidaan toimia kaikkia hyviä tapoja vastaan, kun kauppatorin hävittämisen eteen kaikkensa tehnyt Turun toriparkki oy menee ja rahastaa itselleen yhden Suomen arvokkaimmista torimiljöistä. Käärii näin ansiottomasti suuret rahat turkulaisten eli kaupungin omistaman tontin/torin maanalaisen tilan myymisestä edelleen kolmannelle osapuolelle, josta ei ole kovinkaan tarkkaa tietoa ja kuka onkaan sitten taas seuraava toriparkin omistajataho.

Näin voidaan vain Turussa tehdä!

Meillä perussuomalaisilla on mielestäni moraalinen vastuu ottaa toriparkkiasia uudelleen valtuustokäsittelyyn, varsinkin kun meidän silloinen yksi valtuutettumme äänesti ryhmäpäätöstämme vastaan ja sen jälkeen loikkasi kokoomuksen riveihin. Hänen äänensä ratkaisi äänestyksen lopputuloksen yhdellä äänellä 34-33.

Toivon mukaan myös muut puolueet, jotka tuolloin olivat äänestäneet toriparkkia vastaan, tulevat vaatimaan uutta käsittelyä tästä torin alle rakennettavasta parkkihallista, jota kaupunki ei tarvitse pilaamaan Suomen kuuluisinta torielämää.

Torin pinta on tarpeellista korjata ja kaunistaa pikaisesti ja tulee kuntalaisille huomattavasti halvemmaksi. Saamme edelleen nauttia upeasta torielämästä, mitä mikään muu tori ei pysty tarjoamaan. Myös muualta Suomesta tullaan tänne toristamme nauttimaan. Nyt on otettava kova ote ennen kuin on myöhäistä ja säilytettävä Turun kauppatori mm. turistien vetovoimakohteena, tori, josta on tehty laulujakin ja joka on kohteena verrattavissa Turun Linnaan tai vaikkapa Tuomiokirkkoonkin.

Kauppatorin vaaliminen on sydämen asia minulle.

Jouko Laakso
Turun varavaltuutettu,
rakennuslautakunnan jäsen (ps.)