Mitä hyvää tai pahaa EU on Suomelle merkinnyt?

Tämän asian käsittely pitää aloittaa jo vuodesta 1986, jolloin Suomen markka vapautettiin sisäisestä säännöstelystä. Syy, miksi raha vapautettiin, oli mahdollisten EY (Euroopan Yhteisön) -jäsenyysneuvottelujen aloittaminen. Silloin maastamme vietiin satoja mrd markkoja muiden maiden pankkeihin ja eri osakesijoituksiin. Ehtoja neuvotteluihin tuolloin tuli lisää ja meitä vaadittiin lopettamaan bilateraalinen kauppayhteistyö Neuvostoliiton kanssa, syynä oli, kun tällaista kaupallista yhteistyötä ei ole yhteisön millään muulla valtiolla.

Vuoden 1987 lopulla Suomi yksipuolisesti irtisanoi sopimuksen, minkä takia NL jätti maksamatta Suomelle noin 3 mrd markkaa, sopimuksen yksipuolisesta rikkomuksesta.

Meiltä vaadittiin omavaraisuuden pienentämistä, koska epäiltiin, että meistä tulee vain ”hunajankerääjä” EY:ssä. Lisäksi meillä oli liikaa liikepankkeja, joita pitäisi vähentää, koska Suomi on asukasluvultaan pieni maa. Alkoi pankkien saneeraaminen. Näin pantiin KOP lihoiksi ja lisäksi säästöpankkitahoa supistettiin kovalla kädellä. Vuonna 1987 Saksassa oleva Euroopan Keskuspankki pyysi Suomelta budjettia Saksaan tarkastettavaksi ja se palautettiin punakynämerkinnöin takaisin. Jo seuraavana vuonna meiltä raportoitiin Saksaan, että oli heti ensimmäisenä vuonna säästetty jo 1 mrd mk. Pk-yritysten vähentäminen maassamme aiheutti varmaan pienen päänsäryn EY-intoilijoiden keskuudessa siitä, miten asia saataisiin ratkaistua. Tarvittiin talousasiantuntijoita selvittämään tämä ongelma ja Amerikasta asti tuli tuolloin professori (Pentti Kouri) asiaa ratkomaan.

Vuonna 1989 Suomen markkalainojen korko nostettiin 17-19 prosenttiin ja alettiin tarjota pk-yrityksille valuuttalainaa (koriluottoja mm.) jopa vain 10 prosentin korolla ja lainaa annettiin melko pienin vakuuksin ja vakuutettiin vastuuhenkilöiden suulla, että Suomella ei ole devalvointitarvetta. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen sanoi televisiossa devalvoinnin tapahtuvan vain hänen kuolleen ruumiinsa yli. Sitten kuitenkin devalvaatio tehtiin vuoden 1991 marraskuussa 17 prosenttia ja vielä vuoden 1992 syksyllä kellutettiin 14 prosentin devalvoinnilla. Valtiovarainministeri ei kuollut, mutta kun maassamme meni lähes 100 000 pk-yritystä konkurssiin ja työttömiä oli pahimmillaan lähes 700 000, niin moni päätti elämänsä oman käden kautta, hyvin monet perhesuhteet kariutuivat. Kärsimysten määrä oli kohtuuttoman kova EY:öön pääsemiseksi.

Nyt kun tarkastellaan tämän neuvotteluasetelman hyväksi tehdyn ja lähes katastrofaalisen lähestymisen seurauksia maallemme, on selvää, että koville on ottanut tämä jäsenyys EU:ssa. Sokerina pohjalla on Suomen markan hävittäminen, joka on ollut kaikkea parlamentaarista oikeudenmukaisuutta rikkovaa ja perustuslakia häpäisevää toimintaa. Asiaa ei ole päättäjien taholta millään tavalla kyseenalaistettu koskaan, sillä siinä olisi ollut valtakunnan oikeuslaitokselle toiminnan tutkimisen paikka. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka päätös Suomen markan hävittämisestä tehtiin jo joulukuussa 1993 ennen neuvoa antavaa kansanäänestystä 1994. Kun EURO valuuttana otettiin käyttöön Suomessa ja uusi rahayksikkö oli heti alusta alkaen altavastaajana dollariin verrattuna ja jopa parhaimmillaan lähes 50 prosenttia kalliimpi valuutta kauppamarkkinoilla, niin Suomen vientiteollisuus koki historiansa suurimman kolauksen.

Valtiomme sai kärsiä tästä verotulojensa laskuna. Pääministeri Matti Vanhanen piti esitelmän Hamburger Börs`issä Turussa aiheenaan ”Investointien kehitys maassamme välillä 1976-2004”. Tapahtui suora romahdus vuonna 2002, kun euro tuli valuutaksemme eli lakimme vastaisella rahalla ei ollut siunausta meille. Nyt, näiden muutamien esimerkkien johdosta, on aika vaikeaa hakea hyviä asioita EU-jäsenyydestä johtuvan Suomelle. En ole löytänyt yhtään sellaista hyvää asiaa, mihin on vaadittu EU-jäsenyys ja jota ei olisi voinut tehdä itsenäisessä Suomessa omana päätöksenä. Mm. arvonlisävero (ALV) tuo paljon euroja Suomeen, mutta kun niitä ei voida käyttää Suomen hyväksi, vaan tätä rahaa ei saa käyttää terveys- tai sosiaalipalvelujen rahoittamiseen, vaan tämä raha käytetään vain EU:sta tulevien laskujen maksamiseen. Kyseessä on kuitenkin kymmenien mrd rahamäärä, joka ei hyödynnä Suomalaisia, vaikka me maksamme joka euron mitä valtiovarainministeriö kerää.

Myöskään tullin saamat rahat eivät hyödytä meitä muuten kuin niin että kulut saadaan maksaa ja ylijäämä menee EU:n Molokin kitaan.

Väistämättä tulee mieleen, mikä oli suurin syy EU liittymiseen, oliko turvallisuus vai sieltä paikan saavien kohtuuttomat palkat, jotka me itse maksamme sekä monen mrd euron jäsenmaksut, josta osa saadaan takaisin, mutta miksi se raha pitää kierrättää Brysselin kautta, ei oikein tunnu hyvältä edulta.

Maailmassa on suurin osa itsenäisiä maita, jotka eivät tarvitse muita määräämään elämäänsä. Suomi oli 1980-luvun lopulla maailman neljänneksi varakkain maa laskettuna per asukas. Nyt on sijoitus neljännenkymmenennen huonommalla puolella. Onko meillä ollut jotain korvaamattoman hyvää EU-jäsenyydestä, kun tarkastellaan asiaa joka puolelta?

Brexit on viisaan maan päätös, jossa on huomattu mihin EU-jäsenyys tulee johtamaan.

Monia vuosia sitten jo epäiltiin Saksan EY:n kautta aloittaneen kolmannen maailmansodan, ei aseellisesti, vaan talouden kautta ja totuushan on, että Saksa johtaa Euroopan unionia ja on myös ollut sen suurin rahoittaja ja saksalaiset tiedetään, eivät varmaan pelkästä ilosta anna rahojaan muiden käyttöön, vaan myös pitävät maksamiaan rahoja investointina taloudellisen ylivallan saamiseksi EU:ssa. Tämä lienee myös todennäköinen syy Brexitiin.

Toisesta maailman sodasta on verraten pieni aika historian kulussa. Euroopan unioni ei voi olla meilläkään mikään ikuisuuskysymys. Uskon, että Euroopassa kehitys itsenäisten valtioiden paluuseen on lähempänä kuin uskommekaan.

Tässä suora lainaus Suomen Pankin toiminnasta nykyisin: ”Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä. Eurojärjestelmän ja Suomen Pankin päätavoite on hintavakaus, joka tarkoittaa kuluttajahintojen erittäin maltillista nousua. Suomen Pankilla on sekä kotimaahan että eurojärjestelmään liittyviä tavoitteita. Rahapolitiikan lisäksi Suomen Pankin keskeisiä tehtäviä ovat rahoitusmarkkinoiden vakaus ja tilastot, pankkitoiminta sekä rahahuolto.”

Euroopan Unioniin liittymistä aikoinaan vastustivat perussuomalaiset ja vihreät, mutta vihreiden kelkka on jo aikoja sitten kääntynyt.

Jouko Laakso
Turun varavaltuutettu (ps.)

Mainokset

NATO on Suomen surma!

Eikö historiasta ole mitään opittu, vaikka meillä on käyty talvisota, johon oli syynä kolmas valtio. Se halusi käyttää Suomen maaperää omien sotavoimiensa hyökkäysalustana Neuvostoliittoon valloitussodan alkaessa Barbarossa-suunnitelman onnistumiseksi sen yhtenä rintamana yhdessä Suomen armeijan kanssa.

Suunnitelma oli myös Neuvostoliiton sotilasjohdolla tiedossa ja he vaativat alueluovutusneuvotteluilla rajaa siirrettäväksi Karjalan kannakselle, ettei voida tykillä ampua suoraan Leningradin kaupunkiin. Matkaa rajalta oli vain 40 km, joka oli isompien tykkien kantama. Vaatimus oli, että raja siirtyisi noin 60 km Suomen rajalta sisämaahan päin. Vaihtona olisimme saaneet Repolan ja Porajärven alueiden suuret metsät. Kuten on kaikkien tiedossa, pääneuvottelijana ollut Paasikivi olisi ollut valmis hyväksymään ko. sopimuksen, mutta ulkoministeri Erkko ja muut hallituksen jäsenet eivät hyväksyneet alueluovutuksia ja jopa sanottiin, että vaaksa maata on veitsen pisto sydämeen. Näin saatiin aikaan talvisota, joka vaati paljon ihmisuhreja niin meillä kuin myös naapurin puolella, jossa kuitenkin kuolleiden määrä oli monin kertainen verrattuna omiin sotilaisiin.

Nyt taas ollaan hankkimassa tänne vieraita sotavoimia ja vielä Venäjän kannalta vihamielistä sotilasjärjestöä, joka on vähitellen asettanut sotilastukikohtia ja ohjusjärjestelmiä Venäjän rajojen läheisyyteen.

En usko, että Venäjä ei reagoisi millään tavalla, jos liitymme NATOon, vaan meille seuraa varmasti joitakin ongelmia itäisen naapurin kanssa, on se sitten taloudellista tai jopa jonkin asteen sotilaallista liikehdintää rajojemme läheisyydessä.

Toivon, että puolustusministeri Jussi Niinistö tutustuisi historiaamme ja selvittäisi, montako kertaa olemme rajoja rikkoneet menemällä aseistautuneina Neuvostoliiton alueelle ja montako kertaa he ovat hyökänneet Suomeen. Ruotsin vallan aikana tapahtuneet sotatoimet eivät olleet hyökkäyksiä Suomeen vaan ne olivat Ruotsin kuninkaiden ja tsaarin Venäjän välisiä sotatoimia. Suomalaiset joutuivat näistä sodista eniten kärsimään, mutta syy oli jossain muualla.

Meille ei olisi mitään hyötyä NATO-jäsenyydestä, mutta rahaa meiltä tultaisiin taas lisää pyytämään ja se koskisi jokaista veronmaksajaa. Valtiolla ei ole mitään rahapuuta. Nämäkin kustannukset tulisivat vähäosaisten maksettaviksi ja lainanottoa tulisi taas lisää. Toivon järkeä ja hyviä päätöksiä. Meillä on Euroopan mittapuulla yksi parhaista puolustusjärjestelmistä ja reservin määrä miehistössämme on Euroopan suurimpia. Puolueettomana ja sotilaallisesti liittoutumattomana olkaamme esimerkkinä todellisena rauhantekijänä maailmalle.

Jouko Laakso
Turun varavaltuutettu (ps.)
vanhempi jääkäri vänrikki Uud jp.

Ympäristönsuojelu ja me

Suomi on mittausten mukaan yksi maailman puhtaimmista maista. Tuntuu siltä, että suhteellisuudentaju ja sen ymmärtäminen on meiltä unohtunut, tai sitten ei ymmärretä, mikä on meidän roolimme ja vastuumme ympäristönhoidosta maailman lämpötiloja mitattaessa.

Meitä on noin 5,5 miljoonaa asukasta Suomessa ja meillä yksistään on tänään 25 prosenttia EU-maiden metsävaroista, mikä tarkoittaa sitä, että pelkästään metsät imevät hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin mitä meidän päästömme ovat. Lisäksi olemme harvaan asuttu maa: Pinta-ala on lähes yhtä suuri kuin Ranskan, mutta asukkaita täällä on puolta vähemmän kuin suur-Pariisin alueella.

Toivon nuorison uhraavan aikaansa paremmin oman asemansa ja tulevaisuutensa vuoksi ja kantavan paljon nykyistä enemmän huolta Suomesta hyvinvointivaltiona ja antavan suurten saastuttajavaltioiden ottaa päävastuu ilmaston lämpenemisestä eli niiden valtioiden, jotka ilmiön aiheuttajia ovat pääosin. Pelkään, että maamme ongelmien vastuullinen huoli vesittyy, kun todelliset huolenaiheet jäävät vähemmälle huomiolle, kuten köyhien, vammaisten ja vanhusten kohdalla jo onkin tapahtunut. Häpeälliset leipäjonot ja kulttuurien yhteentörmäykset maassamme ovat suurempia huolenaiheita kuin ilmasto-ongelmat, Suomen mittapuulla katsottuna.

Ennen kaikkea toivon vihreiden ja muiden ilmaston vuoksi huolta kantavien osaavan asettaa asiat oikeaan järjestykseen omaa hyvinvointiamme ajatellen, koska emme kuitenkaan täällä Suomessa voi ilmastoa omalta osaltamme realistisesti kovinkaan paljon parantaa, saati pilata sitä.

Otetaan järki käteen ja ylpeillään maailman puhtaimman valtion statuksesta.

Ylpeänä puhtaan suomalaisen ruuan puolesta,

Jouko Laakso
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen,
rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (ps.)

Vanhusten ja muiden sote-palveluiden huonon laadun syitä

Vuonna 1987 oli vallassa Harri Holkerin (kok.) hallitus. Hän pääministerinä julisti, että kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut tulee Suomessa saattaa yksityisten palveluntuottajien piiriin. Siihen aikaan Holkerin näkemys ei aiheuttanut mitään suurta ”älämölöä” eivätkä kansalaiset ymmärtäneet, mistä moinen ajatus oli pääministerin päähän tullut.

Sitten aikanaan alettiin mitä voimakkaimmin tuoda Euroopan Yhteisöä keskustelujen kohteeksi. Maastrichtin sopimustekstistä ilmeni, että kunnat ja valtio eivät saa omistaa toimintoja, joihin liittyy sote-palveluja, energia- tai puhelinyhtiöitä tai katu- ja viemärijärjestelmiä, mikäli jossain Euroopan Yhteisön alueella on näillä aloilla yksityisyrityksiä tai yhtiöitettyjä yrityksiä.

Kun sitten liityttiin EU:n jäseneksi, alkoi heti näiden alojen yhtiöittäminen ja yksityistäminen. Ylikansallisia terveysjättejä alkoi jalkautua Suomeen. Myös kotimaisia yksityisiä palveluntarjoajia tuli kuin sieniä sateella. Terveys- ja sairaanhoitoalalla pyörii miljardien eurojen bisnes ja tärkeintä sijoitusyrityksissä on voiton maksimointi, jolloin yleensä palveluja joudutaan heikentämään.

Viime aikoina on paljon uutisoitu vanhusten laitoshoidon huonosta laadusta. Nyt on tultu tosiasioiden eteen ja palveluja tarvitsevat henkilöt ovat saaneet sen jo karvaasti kokea. Jos vielä lisäksi hallituksen suunnittelema sote-uudistus saa siunauksen, niin meidän maksamamme palvelurahavirrat menevät veroparatiisiyhtiöitä rikastuttamaan ja verorahamme eivät jää hyödyttämään yhteiskuntaamme.

Suomen rautatieverkko ja junaliikenne ovat nyt vuorossa yksityistämisvaatimusten listalla. Iso-Britannia on jo käynyt nämä tiet läpi, koska he liittyivät Euroopan Yhteisöön jo vuonna 1973. He ovat käyneet läpi kovan EU-kuurin. Nyt siellä on mitta täynnä ja he ovat valmiit ottamaan takaisin itselleen päätäntävallan. He ovat huomanneet, mihin tämä kehitys johtaa. Saksa lihoo ja rikastuu ja muut valtiot sen vieressä köyhtyvät.

Muistutan vielä, että nykyisissä EU-maissa, joissa nykyään liehuu EU-lippuja, liehui toisen maailmansodan aikana hakaristilippuja, paitsi Englannissa ja Ruotsissa.

Jouko Laakso
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen,
rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (ps.)

Hakaristilippu on Suomessa vanha tuttu

Muutamien viime viikkojen aikana on Suomessa puhuttu paljon hakaristilippujen näkymisestä maassamme. Tässä vähän historiaa aiheesta:

Suomen Kuvalehdessä kerrottiin vuonna 1939 kesällä olleesta kokoomusnuorten kesäleiristä, jossa Suomen lippu nostettiin salkoon ja lapset olivat nostaneet kätensä natsitervehdykseen lipulle. Täällä kotimaassamme liehui 1940-luvulla hakaristilippu monessa lipputangossa. Silloin kukaan ei vaatinut lipun poistamista käytöstä Suomessa.

Suomi olisi säästynyt monelta surulta ja onnettomuudelta, jos olisi jätetty Saksa sotimaan yksin ja pidättäydytty yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa. Sotaintoilijat näkivät kuitenkin jo 1930-luvun puolivälissä mahdollisuuden yhdessä natsi-Saksan kanssa hakea lisää alueita Neuvostoliiton puolelta ja samalla korjata ns. Tarton häpeärauhan rajanvetoa, joka hiersi mm. AKS:n (Akateeminen Karjala-Seura) johtohenkilöitä.

Jo 1920-luvulla saatiin lukea AKS:n julkaisuista, että ”Neuvostoliitto on savijaloilla seisova jättiläinen, joka helposti puhalletaan nurin”. AKS oli tuolloin yksi suurimmista ja vaikutusvaltaisimmista mielipidemuokkaajista tulevaan sotaan liittyen ja se oli myös Suur-Suomi-aatteen kantava voima. Puolivälissä 1930-lukua lähetettiin kouluihin uusia Suomen karttoja, joissa suuret alueet itärajan toiselta puolelta oli piirretty jo valmiiksi Suomelle kuuluviksi. Usko Saksan ylivoimaisuuteen sotavoimiensa vahvuudessa jokaisessa aselajissa oli suuri pelote koko silloisen maailman silmin katsottuna ja antoi Suomessa olleille sotaintoilijoille yhteisen voimavaran lähteä sotahankkeeseen natsi-Saksan kanssa bolševismin nujertamiseksi ja rajojemme siirtämiseksi kauemmas itään. Ei natsilippu eli hakaristilippu ollut mikään kirosana silloin, vaan se oli kunnioitettu lippu ”auvoisen tulevaisuuden” saavuttamiseen.

Täytyy toivoa, etteivät nykyiset päättäjät ole unohtaneet, mitä edellä kuvailtu uhoaminen saa aikaan. Meillä on vieläkin sotaorpoja ja sotaleskiä muistuttamassa siitä, mitä sodat tuovat.

Meillä suomalaisilla on eurooppalaisittain mitattuna vahva oma armeija omia rajojamme suojelemassa ja muiden on se aina otettava huomioon, mikäli tänne on hyökkäyssuunnittelua jostakin ilmansuunnasta.

Olkaamme realistisia ja toivokaamme, että saamme vielä itsemääräämisoikeutemme takaisin ja että saamme rauhassa rakentaa hyvinvointivaltiomme sille tasolle, jolla se oli ennen EU:ta ja että saisimme häpeälliset leipäjonot pois katukuvasta. Niitä ei vielä 1980-luvulla Suomessa näkynyt eikä ollut ihmisiä kerjäämässä kaduilla. Parempaa Suomea toivoen olen optimisti.

Suomen siniristilippu kunniaan!

Jouko Laakso
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen,
rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (ps.)

Raitiotiehanke Turussa

(Julkaistu Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmän Suoraan sanoen -liitejulkaisussa Aamuset-lehden yhteydessä 8.12.2018.)

Raitiotien hankintahinta pitää ottaa mukaan myös ajokustannuksiin, käsittäen raiteet, maahan upotettavat kiskot, ylös ilmaan vedettävät sähköjohdot, tolpat ja niiden kiinnitysjärjestelmät, pysäkit, korokkeet. Turku on seitsemän kukkulan kaupunki. Jo tämä tuo lisäkustannuksia, jos kiskoja vedetään liikkumisen vuoksi nopeinta reittiä tai asuinrakentamisen ehdoilla suositeltavalla tavalla.

Aurajoki on joka tapauksessa myös ylitettävä, rautatiekin taitaa olla välissä ja lisähaittana ovat keskustan kapeat kadut, joita ei voi leventää purkamatta koko kaupunkia. Raitiovaunua ei voi ohjata kuten autoa ja yksi raitiolinja ei voi korvata kaupunkimme monipuolista rakentamista, joka on jo pitkällä eri kaavaehdotuksissa Turun alueella. Raitiovaunuista joudutaan poistumaan kaduille rakennettavalle korokkeelle, jotka vievät lisää tilaa. Vai noustaanko vaunusta suoraan kadulle, ajotielle? Raitiovaunu ei voi siirtyä kadun reunaan, kuten busseilla tapahtuu.

Kaikkia kaupunkilaisia ei voida asuttaa raitiotiereitin varteen ja siksi on kaupunkirakentamisen kannalta harhauttavaa kertoa, että kaupungin ilme parantuisi tiiviimmän rakentamisen ansiosta. Turkua on rakennettu moniin eri suuntiin ja rakentamiseen tarvittavaa tonttimaata löytyy riittävästi. Asukasluvun on laskettu kasvavan mahdollisesti 220 000:en vuoteen 2030 mennessä. Mikäli kasvuvauhti on tätä luokkaa, niin yksi raitiotieverkko ei paranna Turun julkisen liikenteen sujuvuutta nykyistä Föli-liikennettä paremmin. Linja-autot ovat joustavia ja voivat rattia kääntämällä mennä melkein, minne halutaan.

Turku on kerran purkanut toimivat, keskustan liikennettä hoitaneet raitiotielinjat, jotka auttoivat mm. työmatkaliikennettä. Nyt ei enää tätä raitiotieratkaisua tarvita ja hinta pitää myös tunnustaa liian kovaksi saatuun hyötyyn nähden.

Mielestäni nykyiset sähköbussit ovat hinnaltaan ja liikkumiseltaan näppäriä tämän kokoisen kaupungin joukkoliikennettä hoitamaan. Kustannus on huomattavasti alempi kuin yhdenkään raitiotielinjan kustannus, itse raitiovaunutkaan eivät ole edullisia hankintahinnaltaan.

Vihreät ja te muut, jotka ajatte raitiotieratkaisua kuin käärmettä pulloon, toivon, ottakaa järki mukaan ja säästetään Turun veronmaksajien rahoja ja estetään näin turhan ja suuria kustannuksia vaativan hankkeen toteutuminen. Tehdään yhdessä hyviä päätöksiä turkulaisten parhaaksi yli puoluerajojen.

Jouko Laakso
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen,
rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (ps.)

Turun keskustan tyhjennys käynnissä

(Julkaistu Turun Sanomissa 15.9.2018.)

Kuka ottaa vastuun keskustassa toimivien liikkeiden mahdollisesti tulevasta konkurssiaallosta, kun asiakkaat eivät enää pääse henkilöautoilla keskustaan?

Varmaa on, etten lähde kävelemään huonoilla jaloillani linja-autopysäkille monen sadan metrin päähän, eikä moni muukaan.

Oma auto on pihalla ja pääsen sillä kauppakeskuksiin, joissa on ilmaiset parkit. Torikaupassa käynti tulee olemaan loppu kohdaltani. Minulta, joka olen joka lauantai sieltä hakenut tuoretta lähellä kasvatettua ruokaa.

Vihreät saavat mielestäni kantaa päävastuun yhdessä demarien ja kokoomuksen kanssa siitä, miten yksityisautoilu/autoilijat ovat joutuneet tällaisen vihan kohteeksi, vaikka selvästi ovat yhteiskunnalle tärkeä veronkeräyskohde.

Yksikään pienyrittäjä ei kestä 2–3 vuotta ilman asiakkaita keskustan alueella.

Missä on se taho, joka viheltäisi pelin nyt poikki ja pikavauhtia korjattaisiin torin pinta? Unohdetaan koko toriparkki, varsinkin kun halutaan hiilineutraali Turku.

Autot mahdolliseen toriparkkiin pitää ajaa keskustan katuja pitkin. Miten tämä yhtälö voi toimia, ettei autoja keskustaan, jos autot kuitenkin ajetaan kaikki todelliseen keskustaan, torin alle, josta autojen pakokaasut kerääntyvät torin pinnalle ja oikein isoina päästömäärinä Aurakadun puolelle, jonne kuulemma poistoilmaluukut asennetaan.

Turun kauppatori ei ole ollut ilmansaasteeltaan sen ongelmallisempi kuin muutkaan mittauspisteet kaupungissa nykymenolla, kun autot on parkkeerattu katujen varsille.

Nyt on viimeinen hetki panna koko toriparkkihanke jäihin ja mieluummin unohtaa kokonaan tämä järjettömyys, josta saa kärsiä niin yrittäjät kuin myös asukkaat.

Palataan vain torin päällisen parantamiseen helpottamaan liikuntaesteisiäkin ostosmatkoillaan.

Jouko Laakso
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen (ps.)

Laajat sotaharjoitukset ns. länsiblokin kanssa?

Vuoden 1939 elokuussa järjestettiin huomattavan suuret sotaharjoitukset Karjalankannaksen alueella. Siellä oli pääasiassa Suomen armeijan yksikköjä ja sotaharjoitusta seuraamassa oli Saksan sotilasjohtoa kenraaliluutnantti Franz Halderin johdolla.

Tarkkailijoita oli Japanista, Bulgariasta, Romaniasta, Italiasta ja Ruotsista. Ei ketään Ranskasta, Alankomaista, Englannista eikä USA:sta. Herald Tribune -lehdestä oli kyllä paikalla sotakirjeenvaihtaja, joka kirjoitti lehteen, että Suomi järjesti näyttävän sotaharjoituksen, jossa koko Karjalankannas oli yhtä sotilasaluetta Suomen näyttäessä sotilaallisen mahtinsa. Suomen Kuvalehdessä oli kuva hevosen selässä istuvasta Halderista, joka kiikareilla seuraa Ilomantsissa pidettäviä tykistöharjoituksia.

Tänään tiedetään, mihin tällainen aseenkalistelu meidät johti. Ulkoministeri Eljas Erkko jakoi harjoituksen päätyttyä kenraaliluutnantti Halderille Suomen korkeimpia ansiomerkkejä aseveljeä onnitellen. Tänään on toinen ääni kellossa: Nyt on vihollinen sama, mutta harjoituskaverit suurelta osin toiset. Jos taas seuraukset ovat samat kuin viimeksi, on arveluttavaa toimintaa pienen maan kannalta kaivaa verta nenästään ja kuvitella jonkun meitä auttavan tosipaikan tullen. Ei siihen pystynyt suuresti luottamamme Saksakaan ja sen luottamuksen vuoksi on meillä sankarihautoja kautta Suomen.

Meidän pitäisi ottaa omasta historiastamme oppia ja luottaa omaan tekemiseen ja olla liiaksi ottamatta osaa kansainvälisiin konflikteihin. Puolueettomuus on parasta maanpuolustusta. Suomi on Euroopan mittapuulla vahvimpia valtioita sotilaallisesti.

rauhanomaisin terveisin
Jouko Laakso
perussuomalainen itsenäisyysajattelija
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen

Toriparkki uusi lypsylehmäkö?

(Julkaistu Turun Sanomissa 5.4.2018.)

Turun kauppatorin torikannen rakentamisen sanottiin olevan kustannuksiltaan 23 miljoonaa euroa, kun sitä kysyttiin edellisessä valtuustossa ja sen kustantaa Turun kaupunki.

Nyt saatiin juuri lukea TS:stä, että kustannus onkin jo 30 miljoonaa euroa ja lisäksi joukkoliikennelautakunta haluaa 750 000 euroa liikennejärjestelyihin ja taas maksaa turkulainen veronmaksaja kiltisti sen, mitä pyydetään.

Nyt on piikki auki, lisärahan tarve varmaankin tulee kasvamaan, kun veronmaksajat näköjään saavat vastattavakseen ”kustannusapparaatin”, jonka kokonaissuuruudesta ei kenelläkään ole varmaa tietoa.

Vanhusten huolto ja vammaisten asiat ovat jo retuperällä! Rahaa hukataan yllä mainittuun hankkeeseen, jota suuri osa turkulaisista on vastustanut ja vastustaa edelleen. Turun kauppatori on yhtä arvokas historiallisesti kuin Tuomiokirkko tai Vanhan suurtorin alue tai jokiranta sekä Turun linna.

Uuden valtuuston pitäisi ottaa koko asia uudelleen käsittelyyn. Kustannuksiltaan näin epämääräistä hanketta ei saisi aloittaa tämän tietämyksen pohjalta, mitä nyt on saatavissa.

Päättäjät, teillä on myös vastuu. Oletteko valmiit kantamaan sen vastuun, mitä näillä tiedoilla olette saaneet käyttöönne?

Toivon ryhtiä valtuutetuilta tässä hulvattomassa menossa. Missä esimerkiksi ovat tarkat rakennuspiirustukset koko hankkeelle, sekä selvitys rahoituksen vastuusta?

Torin kansi tulee olemaan varmaan suurin kansirakennelma Suomessa ja sen vesitiiviys tulee olemaan vaikeasti hallittavissa. Jos vuotoja syntyy, niin jälleen veronmaksajat ovat maksumiehiä. Voidaan puhua jopa miljoonista euroista.

Jouko Laakso
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen,
rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (ps.)

Föli on paras joukkoliikenteen ratkaisuksi

(Julkaistu Turun Sanomien verkkoversiossa 17.3.2018.)

Föli-joukkoliikenne on Turussa ja ympäristökunnissa saanut varauksetonta kiitosta hyvänä joukkoliikennejärjestelynä. Turku on myös laajalle levinnyt asumisalue ja bussit pääsevät joka alueelle rattia kääntämällä.

Pian ovat nykykehityksen myötä liikenteessä olevat bussit sähkökäyttöisiä ja samalla ympäristöystävällistä joukkoliikennettä. Busseista ei tule kohtuuttomien kustannusten paineita meille veronmaksajille ja reittejä voidaan muuttaa aina tarpeiden mukaan sekä tihentää ajovälejä kysynnän mukaan, kohtuuhinnalla, nyt ja tulevaisuudessa.

Pitäisi kysyä joukkoliikennettä käyttäviltä, mitä he haluavat ja miten he haluavat veroeuronsa käyttää. Myös muilta kaupungeilta on tullut halua matkia Turun mallia joukkoliikenteen järjestämiseksi samoin perustein kuin meillä Turussa nyt on toimittu.

Ylisuuret superbussit ja kiskoilla olevat pitkät raitiovaunuletkat eivät millään muotoa sovi keskikaupungin kapeisiin katuverkkoihin ja siltoihin, vaan ovat suorastaan muun liikenteen vahvana haittatekijänä katuverkossamme.

Nykyistä hyväksi todettua Föli-liikennettä vielä paremmaksi hiomalla saadaan kaikkia tyydyttävää ja hinnaltaan edullista liikkumista Suomen Turkuun.

Jouko Laakso
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen,
rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (ps.)