Hakaristilippu on Suomessa vanha tuttu

Muutamien viime viikkojen aikana on Suomessa puhuttu paljon hakaristilippujen näkymisestä maassamme. Tässä vähän historiaa aiheesta:

Suomen Kuvalehdessä kerrottiin vuonna 1939 kesällä olleesta kokoomusnuorten kesäleiristä, jossa Suomen lippu nostettiin salkoon ja lapset olivat nostaneet kätensä natsitervehdykseen lipulle. Täällä kotimaassamme liehui 1940-luvulla hakaristilippu monessa lipputangossa. Silloin kukaan ei vaatinut lipun poistamista käytöstä Suomessa.

Suomi olisi säästynyt monelta surulta ja onnettomuudelta, jos olisi jätetty Saksa sotimaan yksin ja pidättäydytty yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa. Sotaintoilijat näkivät kuitenkin jo 1930-luvun puolivälissä mahdollisuuden yhdessä natsi-Saksan kanssa hakea lisää alueita Neuvostoliiton puolelta ja samalla korjata ns. Tarton häpeärauhan rajanvetoa, joka hiersi mm. AKS:n (Akateeminen Karjala-Seura) johtohenkilöitä.

Jo 1920-luvulla saatiin lukea AKS:n julkaisuista, että ”Neuvostoliitto on savijaloilla seisova jättiläinen, joka helposti puhalletaan nurin”. AKS oli tuolloin yksi suurimmista ja vaikutusvaltaisimmista mielipidemuokkaajista tulevaan sotaan liittyen ja se oli myös Suur-Suomi-aatteen kantava voima. Puolivälissä 1930-lukua lähetettiin kouluihin uusia Suomen karttoja, joissa suuret alueet itärajan toiselta puolelta oli piirretty jo valmiiksi Suomelle kuuluviksi. Usko Saksan ylivoimaisuuteen sotavoimiensa vahvuudessa jokaisessa aselajissa oli suuri pelote koko silloisen maailman silmin katsottuna ja antoi Suomessa olleille sotaintoilijoille yhteisen voimavaran lähteä sotahankkeeseen natsi-Saksan kanssa bolševismin nujertamiseksi ja rajojemme siirtämiseksi kauemmas itään. Ei natsilippu eli hakaristilippu ollut mikään kirosana silloin, vaan se oli kunnioitettu lippu ”auvoisen tulevaisuuden” saavuttamiseen.

Täytyy toivoa, etteivät nykyiset päättäjät ole unohtaneet, mitä edellä kuvailtu uhoaminen saa aikaan. Meillä on vieläkin sotaorpoja ja sotaleskiä muistuttamassa siitä, mitä sodat tuovat.

Meillä suomalaisilla on eurooppalaisittain mitattuna vahva oma armeija omia rajojamme suojelemassa ja muiden on se aina otettava huomioon, mikäli tänne on hyökkäyssuunnittelua jostakin ilmansuunnasta.

Olkaamme realistisia ja toivokaamme, että saamme vielä itsemääräämisoikeutemme takaisin ja että saamme rauhassa rakentaa hyvinvointivaltiomme sille tasolle, jolla se oli ennen EU:ta ja että saisimme häpeälliset leipäjonot pois katukuvasta. Niitä ei vielä 1980-luvulla Suomessa näkynyt eikä ollut ihmisiä kerjäämässä kaduilla. Parempaa Suomea toivoen olen optimisti.

Suomen siniristilippu kunniaan!

Jouko Laakso
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen,
rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (ps.)

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.