Mitä hyvää tai pahaa EU on Suomelle merkinnyt?

Tämän asian käsittely pitää aloittaa jo vuodesta 1986, jolloin Suomen markka vapautettiin sisäisestä säännöstelystä. Syy, miksi raha vapautettiin, oli mahdollisten EY (Euroopan Yhteisön) -jäsenyysneuvottelujen aloittaminen. Silloin maastamme vietiin satoja mrd markkoja muiden maiden pankkeihin ja eri osakesijoituksiin. Ehtoja neuvotteluihin tuolloin tuli lisää ja meitä vaadittiin lopettamaan bilateraalinen kauppayhteistyö Neuvostoliiton kanssa, syynä oli, kun tällaista kaupallista yhteistyötä ei ole yhteisön millään muulla valtiolla.

Vuoden 1987 lopulla Suomi yksipuolisesti irtisanoi sopimuksen, minkä takia NL jätti maksamatta Suomelle noin 3 mrd markkaa, sopimuksen yksipuolisesta rikkomuksesta.

Meiltä vaadittiin omavaraisuuden pienentämistä, koska epäiltiin, että meistä tulee vain ”hunajankerääjä” EY:ssä. Lisäksi meillä oli liikaa liikepankkeja, joita pitäisi vähentää, koska Suomi on asukasluvultaan pieni maa. Alkoi pankkien saneeraaminen. Näin pantiin KOP lihoiksi ja lisäksi säästöpankkitahoa supistettiin kovalla kädellä. Vuonna 1987 Saksassa oleva Euroopan Keskuspankki pyysi Suomelta budjettia Saksaan tarkastettavaksi ja se palautettiin punakynämerkinnöin takaisin. Jo seuraavana vuonna meiltä raportoitiin Saksaan, että oli heti ensimmäisenä vuonna säästetty jo 1 mrd mk. Pk-yritysten vähentäminen maassamme aiheutti varmaan pienen päänsäryn EY-intoilijoiden keskuudessa siitä, miten asia saataisiin ratkaistua. Tarvittiin talousasiantuntijoita selvittämään tämä ongelma ja Amerikasta asti tuli tuolloin professori (Pentti Kouri) asiaa ratkomaan.

Vuonna 1989 Suomen markkalainojen korko nostettiin 17-19 prosenttiin ja alettiin tarjota pk-yrityksille valuuttalainaa (koriluottoja mm.) jopa vain 10 prosentin korolla ja lainaa annettiin melko pienin vakuuksin ja vakuutettiin vastuuhenkilöiden suulla, että Suomella ei ole devalvointitarvetta. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen sanoi televisiossa devalvoinnin tapahtuvan vain hänen kuolleen ruumiinsa yli. Sitten kuitenkin devalvaatio tehtiin vuoden 1991 marraskuussa 17 prosenttia ja vielä vuoden 1992 syksyllä kellutettiin 14 prosentin devalvoinnilla. Valtiovarainministeri ei kuollut, mutta kun maassamme meni lähes 100 000 pk-yritystä konkurssiin ja työttömiä oli pahimmillaan lähes 700 000, niin moni päätti elämänsä oman käden kautta, hyvin monet perhesuhteet kariutuivat. Kärsimysten määrä oli kohtuuttoman kova EY:öön pääsemiseksi.

Nyt kun tarkastellaan tämän neuvotteluasetelman hyväksi tehdyn ja lähes katastrofaalisen lähestymisen seurauksia maallemme, on selvää, että koville on ottanut tämä jäsenyys EU:ssa. Sokerina pohjalla on Suomen markan hävittäminen, joka on ollut kaikkea parlamentaarista oikeudenmukaisuutta rikkovaa ja perustuslakia häpäisevää toimintaa. Asiaa ei ole päättäjien taholta millään tavalla kyseenalaistettu koskaan, sillä siinä olisi ollut valtakunnan oikeuslaitokselle toiminnan tutkimisen paikka. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka päätös Suomen markan hävittämisestä tehtiin jo joulukuussa 1993 ennen neuvoa antavaa kansanäänestystä 1994. Kun EURO valuuttana otettiin käyttöön Suomessa ja uusi rahayksikkö oli heti alusta alkaen altavastaajana dollariin verrattuna ja jopa parhaimmillaan lähes 50 prosenttia kalliimpi valuutta kauppamarkkinoilla, niin Suomen vientiteollisuus koki historiansa suurimman kolauksen.

Valtiomme sai kärsiä tästä verotulojensa laskuna. Pääministeri Matti Vanhanen piti esitelmän Hamburger Börs`issä Turussa aiheenaan ”Investointien kehitys maassamme välillä 1976-2004”. Tapahtui suora romahdus vuonna 2002, kun euro tuli valuutaksemme eli lakimme vastaisella rahalla ei ollut siunausta meille. Nyt, näiden muutamien esimerkkien johdosta, on aika vaikeaa hakea hyviä asioita EU-jäsenyydestä johtuvan Suomelle. En ole löytänyt yhtään sellaista hyvää asiaa, mihin on vaadittu EU-jäsenyys ja jota ei olisi voinut tehdä itsenäisessä Suomessa omana päätöksenä. Mm. arvonlisävero (ALV) tuo paljon euroja Suomeen, mutta kun niitä ei voida käyttää Suomen hyväksi, vaan tätä rahaa ei saa käyttää terveys- tai sosiaalipalvelujen rahoittamiseen, vaan tämä raha käytetään vain EU:sta tulevien laskujen maksamiseen. Kyseessä on kuitenkin kymmenien mrd rahamäärä, joka ei hyödynnä Suomalaisia, vaikka me maksamme joka euron mitä valtiovarainministeriö kerää.

Myöskään tullin saamat rahat eivät hyödytä meitä muuten kuin niin että kulut saadaan maksaa ja ylijäämä menee EU:n Molokin kitaan.

Väistämättä tulee mieleen, mikä oli suurin syy EU liittymiseen, oliko turvallisuus vai sieltä paikan saavien kohtuuttomat palkat, jotka me itse maksamme sekä monen mrd euron jäsenmaksut, josta osa saadaan takaisin, mutta miksi se raha pitää kierrättää Brysselin kautta, ei oikein tunnu hyvältä edulta.

Maailmassa on suurin osa itsenäisiä maita, jotka eivät tarvitse muita määräämään elämäänsä. Suomi oli 1980-luvun lopulla maailman neljänneksi varakkain maa laskettuna per asukas. Nyt on sijoitus neljännenkymmenennen huonommalla puolella. Onko meillä ollut jotain korvaamattoman hyvää EU-jäsenyydestä, kun tarkastellaan asiaa joka puolelta?

Brexit on viisaan maan päätös, jossa on huomattu mihin EU-jäsenyys tulee johtamaan.

Monia vuosia sitten jo epäiltiin Saksan EY:n kautta aloittaneen kolmannen maailmansodan, ei aseellisesti, vaan talouden kautta ja totuushan on, että Saksa johtaa Euroopan unionia ja on myös ollut sen suurin rahoittaja ja saksalaiset tiedetään, eivät varmaan pelkästä ilosta anna rahojaan muiden käyttöön, vaan myös pitävät maksamiaan rahoja investointina taloudellisen ylivallan saamiseksi EU:ssa. Tämä lienee myös todennäköinen syy Brexitiin.

Toisesta maailman sodasta on verraten pieni aika historian kulussa. Euroopan unioni ei voi olla meilläkään mikään ikuisuuskysymys. Uskon, että Euroopassa kehitys itsenäisten valtioiden paluuseen on lähempänä kuin uskommekaan.

Tässä suora lainaus Suomen Pankin toiminnasta nykyisin: ”Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä. Eurojärjestelmän ja Suomen Pankin päätavoite on hintavakaus, joka tarkoittaa kuluttajahintojen erittäin maltillista nousua. Suomen Pankilla on sekä kotimaahan että eurojärjestelmään liittyviä tavoitteita. Rahapolitiikan lisäksi Suomen Pankin keskeisiä tehtäviä ovat rahoitusmarkkinoiden vakaus ja tilastot, pankkitoiminta sekä rahahuolto.”

Euroopan Unioniin liittymistä aikoinaan vastustivat perussuomalaiset ja vihreät, mutta vihreiden kelkka on jo aikoja sitten kääntynyt.

Jouko Laakso
Turun varavaltuutettu (ps.)

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.