Suomen huoltovarmuudesta

Suomen huoltovarmuudesta puhuttaessa pitää muistaa, mitä tapahtui maassamme 1990-luvulla, kun pk-yrityksiä melkein pakottamalla vaadittiin ottamaan valheellisin lupauksin valuuttalainamuotoa tilanteessa, jossa Suomen markan lainan korkoprosentti pidettiin lähes 20:ssä. Näitä yrityksiä oli lähes 100 000, jotka valtion petkuttamina joutuivat taloudelliseen ahdinkoon valuuttalainojensa takia, kun devalvoitiin ja vielä toisenkin kerran. Näin lainapääoma kasvoi.

Uusia työttömiä tuli lähes puoli miljoonaa ja heitä oli 1995 yhteensä jo noin 700 000. Tilanne oli näin pienelle maalle täysi katastrofi. Pitää myös muistaa, että Euroopan yhteisöön liittyminen pantiin käyntiin konkreettisesti 1986, jolloin vapautettiin Suomen markka maailman rahamarkkinoilla. Seuraavana vuonna 1987 lopetettiin yksipuolisesti bilateraalinen kauppa Neuvostoliiton kanssa. Presidentti Mauno Koivisto oli siunannut tämän lopettamispäätöksen. Kuten silloin kerrottiin, Suomi ei voinut olla erikoisasemassa Euroopan yhteisön jäsenenä. Jos tähän yhteisöön edes haluttiin liittyä.

Neuvostoliitto jätti maksamatta meille kolme miljardia Suomen markkaa sopimuksen rikkomisesta. Silloin loppui Suomessa iso osa vaateteollisuudesta ja samalla myös jalkine- ja jopa elintarviketeollisuus kärsivät huomattavia tappioita, kun suurin naapurimme ei enää ostanutkaan suomalaisia tuotteita. Suomeen jo silloin, vuonna 1987, tuli tämän seurauksena 200 000 työtöntä. Aiheutetuilla mittavilla yrityskonkursseilla oli mahdollista saada Suomelle kohtuullinen jäsenmaksu EY:lle. ”Jäsenmaksu”, presidentti Koiviston sanomana 1987, ”olisi ollut kymmeniä miljardeja markkoja”, sillä jäsenmaksu perustui jäsenmaan asukasluvun ja bruttokansantuotteisten yritysten suhdelukuun. Kun Suomi siihen aikaan oli maailman omavaraisimpia maita ja väkiluku oli pieni, niin olisi tämän takia jäsenmaksu EY:lle ollut meille lähes mahdoton kustannus.

Kun sitten vuonna 1995 jäsenmaksu, näiden saneerausten jälkeen, oli enää 1,5–1,7 miljardia Suomen markkaa, oli näillä tosi järeillä toimenpiteillä saatu jäsenmaksumme kohtuulliseksi, mutta oliko kaikki se kärsimys ja talouden alasajo tämän perustuslakeja rikkomalla saadun EU-jäsenyyden arvoista?

Pitää muistaa, että nämä yrityskonkurssit koskivat samalla omaa huoltovarmuuttamme. Monet näistä yrityksistä olivat myös suomalaisen huoltovarmuuden osatekijöitä. Suomesta on lopetettu omaa huoltovarmuutta ylläpitäviä yrityksiä ja monien tuotteiden osalta lyhennettiin varmuusaikoja useilla kuukausilla ja jopa vuosilla, kuten esim. omien kotimaisten viljojen varastoiminen. Tässäkin noudatettiin EU:n taholta tulleita ohjeistuksia. Me olemme täysin toisten armoilla monessa asiassa ja viimeksi nyt tuli konkreettisesti asia esiin koronaviruskriisissä hengityssuojaimien loppumisessa ja vanhentuneissa suojaimissa. Tämä on todellisuus tämän päivän Suomessa. Jos ei saada muualtakaan elämäämme vaikuttavia tarpeita, esim. jonkun konfliktin vuoksi, niin ollaan isojen asioiden kanssa tekemisessä. Asia voi vaikuttaa tuhoisasti yhteiskuntaamme.

Vieläkin Suomessa annetaan edelleen ymmärtää, miten tärkeää muka oli päästä EU:n jäseneksi. Tämä jäsenyys on asia, jonka tarkoitus on saattaa meidät muista riippuvaisiksi ja omavaraisuus heikoksi, jotta joudumme ostamaan muiden tuottamia tuotteita, vaikka Suomi oli ennen maailman omavaraisimpia maita suhteellisesti laskien. Mikäli halutaan saada omavaraisuus kuntoon ja oma talouselämä ja liike-elämä omaan päätösvaltaan, niin siihen on vain yksi tie ja se on sama kuin minkä britit valitsivat, eli ero Euroopan unionista. Ainoa keino palauttaa todellinen hyvinvointivaltio ilman pitkiä häpeällisiä leipäjonoja.

Jouko Laakso
Totuuden torvi,
Turun kaupunginvaltuuston varajäsen,
rakennus- ja lupalautakunnan jäsen (ps.)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.